Laiskaa Sunnuntaita!

Rakastan viikonlopun aamuja, kun kiirettä minnekään ei ole. Herätyskello ei soi ja saa herätä aivan omaan tahtiin. Vihaan "pakkoa". Olen vapautta rakastava ihminen ja tykkään tehdä asiat omalla tavallani. Kunnioitan myös "sääntöjä" ja tykkään, että tietyt asiat on tehtävä sääntöjen mukaan. Vihaan myöskin kaaosta! Sitä, että kukaan ei tiedä mitä tekee, missä tekee ja milloin, siksi on hyvä, että on myöskin sääntöjä. Mutta rakastan vapautta sääntöjen sisällä, tehdä asiat omannäköisiksi, omalla tavalla. 

Tykkään myös kiireettömyydestä tai siitä tunteesta, että aikaa on yllin kyllin. Mulla on "tarkka sisäinen kello", tiedän helposti minkä verran aikaa kuluu tiettyyn hommaan ja minkä verran aikaa täytyy varata, jotta olen ajoissa valmis. Se ei tuota mulle vaikeutta, päinvastoin. Mulla on aina ollut hyvä kyky arvioida, myös aikaa. Aiemmin mulla oli aina "kiire", varsinkin, kun lapset oli pienempiä. Oikeasti kiire on pään sisällä ja, kun oppii ajattelemaan toisin, kiire helpottaa. Oikeastaan olen nyt aika tyytyväinen tähän hetkeen ja kaikkeen. Uskalsin sanoa sen ääneen! Ikä tuo paljon hyviä oivalluksia mukanaan. Kohta vanhenen taas yhden vuoden lisää ja se on hyvä se.  Joku viisas on joskus sanonut "Oppia ikä kaikki." Allekirjoitan tuon. Aina oppii lisää ja joka päivä tulee uusia asioita vastaan. Elämä pysyy mielekkäänä. Loppujen lopuksi se on se oma asenne, joka ratkaisee, kaikessa. Elämäänsä voi olla tyytyväinen tai tyytymätön, kumman itse valitsisit? Mä olen tyytyväinen ja uskallan sanoa sen ääneen. Ihanaa laiskaa sunnuntaita kaikille!